Suomalainen oopperataide tunnetaan kansainvälisesti korkeasta laadusta. Ooperan, ja muun taidemusiikin juuret, ovat kuitenkin syntyneet verrattain myöhään suomalaisessa kulttuuriperinteessä muuhun Eurooppaan verrattuna. Ooppera Suomessa sai alkunsa 1700-luvun lopulla, jolloin ensimmäiset oopperaesitykset järjestettiin maassamme. Varsinainen kiinnostus tähän korkeasti arvostettuun taidemusiikin muotoon Suomessa syntyi kuitenkin vasta 1800-luvun puolella, jolloin ilmestyi Fredrik Paciuksen Sakari Topeliuksen librettoon säveltämä Kaarle-kuninkaan metsästys (1852).

Ensimmäinen oopperaesitys Suomessa nähtiin kuitenkin jo 1768 Turussa. Tuolloin Carl Gottlieb Seuerlingin teatteriseurue vieraili maassa, ja toi tämän uuden musiikkia ja draamaa yhdistävän näyttämötaiteen alan myös suomalaisille estradeille. 1800-luvulla ooppera alkoi yleistyä lukuisten ulkomaisten teatteriseurueiden vierailujen myötä. Kaivopuiston Ullanlinnan kylpylän vaatimaton lava toimi näyttämönä muun muassa Pietarin, Tukholman ja Tallinan teattereiden seurueiden mukanaan tuomille oopperaesityksille.

Ensimmäinen suomalaisten voimin toteutettu oopperaesitys nähtiin 1849, jolloin helsinkiläisten oopperaharrastelijoiden esittämä ruotsinkielinen versio Rossinin Sevillan parturista sai ensi-iltansa. Suomalaiset säveltäjät olivat kuitenkin säveltäneet oopperamusiikki jo 1800-luvun alusta lähtien, mutta näitä teoksia ei kuultu Suomessa vielä pitkään aikaan. Teokset, kuten Carl Ludvig Lithanderin 1800-luvun alkupuolen Säckpiparen (Säkkipillinsoittaja), joka julkaistiin Yleisradiossa vasta vuonna 1963, tai Berharnd Henrik Crusellin 1824 säveltämä Lilla Skalfvinnan (Pikku orjatar), joka esitettiin alkujaan Ruotsissa, eivät näin ollen on tulleet laajemmalle suomalaiselle kulttuuriyleisälle tunnetuksi.

Ensimmäinen suomeksi kuultu ooppera oli Giuseppe Verdin Trubaduuri-teoksesta. Teos esitettiin vuonna 1870 Arkadia-teatterissa Suomalaisen seuran toimesta. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1873 ooppera Suomessa alkoi ammattimaistua Kaarlo Bergbomin perustaessa Suomalaiselle teatterille lauluosaston eli Suomalisen oopperan. Yllättäen suomalaisen oopperan taso oli ilmeisen korkea, ja suomalainen ooppera kilpaili yleisöstä ja rahoittajien tarjoamasta tuesta yhdessä ruotsalaisen teatterin kanssa.

Vuonna 1891 Suomalaisen kirjallisuuden seura julisti kilpailun ensimmäisen suomenkielisen oopperan säveltämisestä. Ohjeistukseen kuului, että oopperan tuli olla suomalaisen säveltäjän kirjoittaja, ja lisäksi ”sisällyksensä puolesta mytologista tai historiallista ainetta”. Yhtäkään teosta ei kilpailuun osallistunut, vaikka muun muassa Jean Sibelius ilmeisesti suunnitteli kilpailuun osallistumista Veneen luominen -nimisellä pitkällä oopperalla. Tästä on jäänyt näytöksi Tuonelan joutsen -teos. Savonlinnan oopperajuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1912, ja siitä alkoikin suomalaisen oopperan varsinainen nousu.