Suomalainen ooppera ja klassisen musiikin suosion nousu 1800-luvulla loi vahvan perustan suomalaiselle musiikkiperinteelle, joka tunnetaan kansainvälisesti korkeasta laadusta vielä tänäkin päivänä. Vaikka klassinen musiikki rantautuikin Suomeen verrattain myöhään, ottivat muusikot uuden aallon avosylin vastaan, joka puolestaan takasi musiikin laadun ja tason jo suomalaisen taidemusiikin ensiaskeleista lähtien.

Tunnetuin suomalaisista säveltäjistä on ehdottomasti Jean Sibelius, jonka teokset ovat kansallisromantiikan ajoista lähtien soineet konserttisaleissa, ja myöhemmin gramofoneissa, levysoittimissa ja radioaalloilla. Rakastetun säveltäjän sinfoniat ja orkesteriteokset ovat merkittävä osa suomalaista musiikkiperinnettä ja osa Suomen itsenäistymisen historiaa. Jokainen suomalainen tuntee Finlandia-hymnin, joka on Maamme-laulun ohella luultavasti yksi tunnetuimmista kansallisromanttisista sävellyksistämme. Sibeliuksen tuotantoon kuuluu kuitenkin myös muita teoksia, joista tunnetuimpina mainittakoon Karelia-sarja, Tuonelan joutsen ja Valse Triste.

Sibeliuksen ohella lähes yhtä tunnettu taidemusiikin säveltäjä lienee hänen aikalaisensa Oskar Merikanto, jonka tuotanto poikkeaa Sibeliuksesta kansanomaisemmalla ja yksinkertaisemmalla tyylillään. Merikanto on kuitenkin yksi merkittävimmistä suomalaisen oooperan kulmakivistä. Hänen teoksensa Pohjan neiti oli Suomalaisen kirjallisuuden seuran vuonna 1897 julistaman suomalaisen oopperan sävellyskilpailun ensimmäinen ja ainoa teos. Myöhemmin, vuonna 1911 Merikanto oli perustamassa Suomalaista Oopperaa, jonka kapellimestarina hän myös toimi vuosina 1911-1922. Merikanto on säveltänyt 91 yksinlaulua, joista tunnetuimpiin kuuluvat muun muassa Romanssi ja Soi vienosti murheeni soitto.

Ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu suomalainen oopperatähti oli sopraano Aino Ackté. Muun muassa pariisin ja New Yorkin oopperalavoilla ja kulttuuripiireissä vaikuttanut Ackté oli Merikannon ohella yksi Suomalaisen Oopperan alullepanijoista, ja hänen toimestaan järjestettiin myös ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat vuonna 1912. Ackté tunnetaan merkittävänä suomalaisena kulttuurihenkilönä, jonka rooleihin kansainvälisillä oopperalavoilla kuuluivat muun muassa Faustin Margareta, Toscan nimirooli sekä Richard Straussin Salome.

1970-luvulla suomalainen taidemusiikki koki vallankumouksellista renesanssia ja uudet, nuoret säveltäjät uudistivat klassisen musiikin ja oopperan säveliä. Yksi merkittävimmistä 1900-luvun säveltäjistä on Aulis Sallinen. Sallisen oopperat, kuten esimerkiksi Kullervo sekä karvalakkioopperaksikin tituleerattu Punainen viiva ovat saavuttaneet myös kansainvälistä suosiota. Valtaosan teoksistaan Sallinen on kirjoittanut itse, mutta on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi librettojensa kirjoittamisessa muun muassa Paavo Haavikon kanssa. Sallinen on urallaan toiminut monissa arvostetuissa tehtävissä, kuten esimerkiksi Sibelius-Akatemian sävellyksen opettajana.